Huippu-urheilijoiden
psyykkinen valmennus
Psyykkinen valmennus on urheilijan itsetuntemuksen kehittämistä, omien vahvuuksien löytämistä ja menestymisen haasteiden opiskelua, pohdintaa ja ratkaisua urheilupsykologian ammattilaisen kanssa.
Psyykkisen (henkisen) valmennuksen tasot
- Elämäntilanne ja elämänhallinta
- Urheilijaidentiteetti ja itsetuntemus
- Motivaatio huippu-urheilijana ja suorituksissa
- Urheilemiseen liittyvät ajatus- ja asennoitumismallit & tunteet
- Harjoittelu
- Kilpaileminen
Psyykkisen valmennukset tavoitteet ja sisältöjä
Psyykkisen valmennuksen tavoitteena on urheilijan pitkäjänteinen ja monipuolinen kehittyminen.
Tavoitteena on tukea urheilijaa valmentautumisessa ja kilpailusuorituksissa siten, että hänellä on fyysisten ja taidollisten resurssiensa ohella myös sen hetkiset psyykkiset resurssit parhaalla mahdollisella tavalla käytettävissään harjoittelun ja kilpailumenestyksen tukena.
Tavoitteena on tukea urheilijan elämänhallintaa, henkistä kasvua, itsetuntemusta, tunne-elämän hallintaa ja kilpaurheiluun liittyviä rakentavia ja menestystä vahvistavia ajatusmalleja ja asennoitumistapoja.
Psyykkisessä valmennuksessa käsiteltävät sisällöt vaihtelevat jonkin verran harjoituskauden mukaan ja luonnollisesti varsin paljon myös urheilijasta riippuen.
Valmennuksen sisältöjä voivat olla esimerkiksi
- Huippu-urheilua tukeva elämänhallinta
- Urheilija-identiteetti
- Motivaatiokysymykset
- Kilpailujännitys
- Voittamisen pakko tai häviämisen pelko
- Tunne-elämän asiat
- Kilpailusuoritusta häiritsevät ajatukset tai toimintamallit
Psyykkinen valmentaja on myös ns. "puolueeton ulkopuolinen" tuki urheilijalle hänen huippu-urheilijan urallaan.
Psyykkinen valmennus käytännössä
Urheilijan psyykkinen valmennus toteutetaan urheilijan ja psyykkisen valmentajan henkilökohtaisina valmennustapaamisina. Valmennustapaamisille asetetaan tavoitteet yhdessä urheilijan kanssa valmennussuhteen alussa ja tavoitteita täydennetään/päivitetään kausikohtaisesti. Urheilijan oma valmentaja voi olla mukana tavoitteen asettelussa ja psyykkisen valmennuksen edetessä, jos näin yhdessä sovitaan.
Psyykkisen valmennuksen tapaamiskerran kesto on 1 - 1½ tuntia/kerta. Keskeisin työskentelymenetelmä on keskustelu. Soveltuvilta osin voidaan hyödyntää myös muita menetelmiä esim. mielikuvaharjoittelua tai toiminnallisia menetelmiä.
Valmennustapaamisten väliin voidaan sijoittaa valmennuksen tavoitteiden mukaisia välitehtäviä (esim. kilpailupäiväkirjan pitäminen, muutoskokeilut tms.)
Psyykkinen valmentaja voi myös tulla seuraamaan kilpailuja tai harjoituksia, jos se on valmennuksen tavoitteiden mukaista. Lajista riippuen psyykkinen valmentaja voi tarvittaessa myös itse osallistua lajiharjoituksiin.
Psyykkisen valmennuksen hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta tarkastellaan aika ajoin yhdessä valmennuksen edetessä.
Yksittäisen urheilijan psyykkiseen valmennukseen voidaan tarvittaessa liittää ryhmäpalavereja tai ryhmävalmennustapaamisia esim. valmennusryhmän, joukkueen tai muiden liiton tai seuran psyykkistä valmennusta hyödyntävien urheilijoiden ja/tai valmentajien kanssa.
Aikataulu
Psyykkisessä valmennuksessa ei ole kyse yksittäisistä "taikatempuista", vaan kyseessä on pitkäkestoinen jatkuva prosessi. Valmennustapaamiset sovitaan urheilijan ja tarvittaessa hänen valmentajansa kanssa yksilöllisesti. Tapaamisia voi olla esimerkiksi 4 - 8 kertaa kalenterivuoden aikana ja tarvittaessa useammin.
Ensikontaktin jälkeen sovitaan alkutapaamisesta, joka ei vielä sido mihinkään. Alkutapaamisessa keskustellaan psyykkisen valmennuksen tavoitteista ja käytännöistä. Alkutapaamisessa voi olla urheilijan lisäksi mukana urheilijan oma valmentaja, liiton tai seuran lajivalmentaja tms. jos näin sovitaan.
"Mikä estää sinua olemasta omalla tasollasi...?"
SKCCC:n psyykkisen valmentajan Sampo Kettusen tausta
- Oma maajoukkuetason urheilu-ura
- Oma seuravalmentajatausta
- Liikunnaohjaajakoulutus
- Psykologin koulutus
- Jyväskylän yliopiston Cum laude-opinnot (sivuaine) / liikunta- ja urheilupsykologiasta
- European Master's Degree in Sport & Exercise Psychology
- Psykoterapeutti (VET = Vaativa erityistaso)
© SKCCC